Mobiilikaupan ja -maksamisen suosio kasvaa. Europan B2C verkkokaupparaportin 2013 mukaan noin 5,5 % Euroopan verkkokaupasta tehtiin mobiilisti v. 2012 johtuen mm. uusien älypuhelinten ja älylaitteiden kehittymisestä. Jos kolmasosa EU-kansalaisista käyttikin mobiililaitteita Internetissä, nuorista oli lukumäärä jo 58 %. On ilmiselvää, että mobiiliostaminen lisääntyy, kun väestö vanhenee ja suurempi osa väestöstä on kasvanut pienestä käyttämään näitä palveluja hyväkseen. Monessa tutkimuksessa mobiilikäytön kasvua luonnehditaan nopeaksi ja muutosta uskomattoman nopeaksi.
Teknisiä ja luotettavuuden haasteita mobiilipalveluilla
Myös Itä-Euroopan maat ovat alkaneet kasvaa verkkokaupankäynnissä, ja on luonnollista, että siellä hypätään suoraan mobiilipalvelujen kehittämiseen verkkokaupan ytimessä (kännykkälaitteet, kuten kännykkä, älypuhelin ja pienet Internet-yhteyden sallivat laitteet vs. kannettavat tietokoneet, kuten laptopit, netbookit ja tabletit) älypuhelinten kasvattaessa suosiotaan monitoimilaitteina.
Tänä päivänä Euroopan unioni kannustaa valtiollisten sekä valtioidenvälisen tietoa välittävien verkostojen kehittämiseen. Viranomaisten rekisterit sekä pankkien maksujärjestelmät ovat hyviä esimerkkejä. Nyt odotellaan perustekniikan toimivan tarpeeksi hyvin, että pienemmätkin yrittäjät voivat heikolla teknisellä ymmärtämyksellä kehittää uusia palveluja, kuten esim. kivijalkamyymälän sisällä tapahtuvat mobiiliostokset.
Yrittäjän täytyy osata rakentaa oma tietopalvelunsa hyvin responsiivisesti kaikkia (mobiili)laitteita ajatellen. Osaako sitä kaikkea ajatellakaan, jos Suomen sisälläkin vaihtelua on, lienee eri maiden välillä eroja. Vielä ainakin valtioiden sisäiset Internet-yhteydet ovat eri hintaisia ja erikseen laskutettuja.
Mitä kun tällä hetkellä menestyvä verkkoyritys ei sopeudu uusiin mobiilijärjestelmiin. Supersuuret yritykset kuten Google ja FaceBook pyrkivät valvomaan kaikkea ja kaikkia ja ansaitsemaan tällä tiedonkeruulla. Kaikki tieto voi olla yhteistä ja jaettavissa, mutta pitäisikö sen olla niin helposti saatavilla? - Yrittäjä sanoo kyllä. Kuluttaja ei tiedä sanoako ei vai kyllä, samalla kun hänen aikansa menee uuden mobiililaitteen (siis tärkeän työvälineen/leikkikalun) opetteluun.
Raskaiden yritys- ja laitosrakenteiden muutos on rankkaa, kankeata. Teknisten ratkaisujen tarvitsee olla monikäyttöisiä, itselle muunneltavia ja helposti sovellettavia. Jos on juuri viisi vuotta sitten ostettu kallis järjestelmä, jota ei voi liittää muihin, sen käyttöä todennäköisesti jatketaan, eikä omaa toimintaa paremmin tukevia ratkaisuja hankita. Laitekanta on hyvin monikerroksinen ja -versioinen. Tätä murrosaikaa elämme koko ajan, ja aika näyttää, jääkö rahamiesten päätettäväksi mitä sovelluksia käytetään, vai syntyykö innovoiva kulttuuri, joka sallii tiettyihin standardeihin pohjautuvan vapaan kehitystyön.
Kun laite ja sen valmistaja ennemmin ohjaa käyttäjää, kuin käyttäjä laitetta?
Kuluttajia mietityttää, mitä omalla laitteella kaikkea voikaan tehdä? Mitä voi oppia ja millaisia sovelluksia ladata? Ei myyjäkään tiedä. Kuluttaja kysyy, ja myyjä vastaa haluten samalla myydä uuden laitteen. Kuka osaa parhaiten kertoa, mitä mahdollisuuksia kuluttajalla on laitteita valitessaan, mikä tuote on paras hänen tarpeitaan varten. Vai luoko vain myyjä tarpeen? Älylaite on monesti liian monipuolinen, ja kallis. Nopea tuotekehitys on aiheuttanut sen, ettemme enää saa valmiita tuotteita, kestävyydestä puhumattakaan, vaan saamme odottaa uutta versiota aina vain. Sallitaanko enää kuluttjan käyttää laite loppuun, tai korjauttaa sitä niin että se saa uuden elämän?
Samalla kasvavat riskit: maksuvälinepetokset, huijaukset, hätäiset heräteostokset, velkautuminen, toimintahäiriöt, julkisten palvelujen hidas sopeutuminen. ihmisten eriarvoistuminen. Luotettavien ja käytettävyydeltään selkeiden maksutapavaihtoehtojen saatavuus on avainasemassa.
Paljon kysymyksiä. Maksaako kuluttaja palveluista ja tuotteista, joita ei tiedä olevankaan ja joita ei tiedä ostaneensa? Tulevatko tiedonsiirtohinnat ulkomailla vieläkin yllätyksenä? Esimerkkinä viime aikoina lasten huikeat jopa tuhansien eurojen puhelinmaksut pelisovellusten sisällä, syntyneet parissa minuutissa, tai varastetun puhelimen kymmenien tuhansien eurojen puhelumaksut ulkomaanpuheluista varkaan monistettua liittymän eri luureihin.
Kokoomapalveluja piankin?
Voisin kuvitella esimerkiksi matkakohteen yrittäjän tarjoavan paikalle tulleelle turistille äkkilähtötyyliin lisäohjelmavaihtoehtoja paikkatilanteen mukaan. Verkostoitumisen ollessa parhaillaan, tietyn alueen yrittäjien keskusmyymälä voi kokoomasivulla esitellä kaikki ohjelmapalvelut ja verkkokauppa räätälöi asiakkaalle oman ohjelmareitin ja aikataulun ja ehdottaa tälle tämän mieltymysten mukaisia lisävaihtoehtoja koko hänen vierailuajalleen, mukaan lukien ravintolat, museo-, kulttuuri-, tapahtuma-, aktiviteetti-, sekä lastenohjelmapalvelut sekä kuljetukset, unohtamatta majoitusvaihtoehtoja reitin varrella. Asiakas pystyy mobiilin reaaliaikaisuuden ja tiedonsiirron nopeuden ansiosta esittämään toiveita ja asioimaan asiakaspalvelussa aina halutessaan.
Tämäkin tuli mieleen: Yliopistollemme pelmahtaa, kuten usein, yksittäisiä tai ryhmässä eri maalaisia opetusalan asiantuntijoita tutustumaan. Heille olisi mahtavaa esitellä verkkopalvelu, josta saa ostaa kaikki yliopiston tuoreimmat julkaisut sähköisenä tai painettuna, jotka pienen ajan kuluessa saapuisivat keskeiseen noutopisteeseen, joka samalla on jokin kiinnostava nähtävyyspaikka ja sosiaalisen elämän keskus. He voisivat siinä keskustelun aikana, etsiä, kysellä, päättää, tilata ja maksaa. Tuote tulisi suoraan heidän laitteeseensa tai varastosta suorinta tietä. Sama asiakas voisi tilata saman julkaisun kahdellekymmenelle kollegalleen samantien. Tietysti tällainen vaatisi rohkeita yrittäjiä ja oppilaitokselta muuntautumishalua uuteen aikakauteen.
* * *
Seuraavan videon laitan tähän, koska se inspiroi ajattelemaan tuotekehitystä mobiilikaupassa.:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti